Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi

Asiakaspalvelu (03) 240 5110, avoinna ma-pe 8.30-15.45

Pirkanmaalla asennetaan antureita jätevesien umpikaivoihin

Pirkanmaan Jätevesipalvelut ja Pirkanmaan Jätehuolto toteuttavat kokeilun, jossa umpikaivojen tyhjennykset hoituvat automaattisesti etäluettavien antureiden avulla eikä asukkaiden tarvitse huolehtia kaivojen tyhjennysten tilaamisesta.

Tavoitteena on parantaa tyhjennysten logistiikkaa ja vähentää jäteautojen turhaa ajoa, joka näkyy positiivisesti myös asukkaiden kukkaroissa. Kokeilua rahoittaa ympäristöministeriön KIRA-digi -hanke, jonka tavoitteena on vauhdittaa kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatiota.

Mikäli kiinteistö sijaitsee haja-asutusalueella eikä sitä ole kytketty kunnalliseen viemäriverkostoon, menevät jätevedet joko sako- tai umpikaivoon. Pirkanmaalla asukkaiden tulee tällä hetkellä itse huolehtia jätevesilietteiden tyhjennystilauksista.

Asukkaat eivät aina huomaa tilata tyhjennystä oikeaan aikaan, jolloin umpikaivot täyttyvät yli ja kiinteistöille tai ympäristölle voi aiheutua vahinkoa. Jätehuoltoyhtiölle ylitäyttymisistä seuraa kiireellisiä tyhjennysajoja ja ylimääräisiä kilometrejä, jotka lisäävät kustannuksia ja kuljetusten päästöjä.

Lupaavia tuloksia

Syksyn aikana Jätevesipalvelut on asentanut etäluettavia antureita haja-asutusalueille testattavaksi ympäri Pirkanmaata, muun muassa Kangasalle, Tampereelle, Ylöjärvelle ja Parkanoon. Testianturit lähettävät automaattisesti hälytyksen, kun umpikaivo alkaa täyttyä ja sen voi tulla tyhjentämään.

– Tulokset ovat jo lupaavia, ja nyt umpikaivoja on pystytty tyhjentämään oikeaan aikaan sekä ennakoivasti, kertoo Jätevesipalveluiden aluepäällikkö Ville Paananen.

Pirkanmaan Jätehuolto on hoitanut keskitetysti toimialueensa lietetyhjennykset vuodesta 2017 lähtien Nokiaa lukuun ottamatta. Haja-asutusalueilla ja viemäriverkon ulkopuolella kiinteistöjä on yhteensä noin 20 000. Jos kokeilusta saatavat hyödyt ovat riittävät, on mahdollista, että tulevaisuudessa kaikkiin Pirkanmaan haja-asutusalueiden umpikaivoihin asennettaisiin etäluettavat anturit.

Ajojen suunnittelu säästää kilometrejä ja ympäristöä

Osana samaa hanketta Juupajoella on käynnistymässä laajempi anturikokeilu. Siinä selvitetään, paljonko logistiikkaa voitaisiin tehostaa umpikaivojen tyhjennyksessä, jos reitit pystyttäisiin suunnittelemaan etukäteen paremmin. Etäluettavia antureita tarjotaan kaikille Juupajoen kunnan haja-asutusalueiden asukkaille, joilla on kiinteistössään umpikaivo.

– Usein käy niin, että tietyllä alueella on käyty eilen ja seuraavana päivänä naapurista soitetaan, että nyt heidänkin kaivonsa pitäisi tyhjentää. Tällöin tulee paljon turhaa ajelua, kun reittiä ei pysty ennakkoon suunnittelemaan, Paananen kertoo.

Kokeilussa on erilaisia teknisiä ratkaisuja, joiden luotettavuudesta voidaan tehdä päätelmiä vasta talven hankalien olosuhteiden jälkeen.

Lisätietoja

Ville Paananen, aluepäällikkö, Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy, ville.paananen@jatevesipalvelut.fi, p. 040 777 0576

Timo Varsala, tekninen päällikkö, Pirkanmaan Jätehuolto Oy, timo.varsala@pjhoy.fi, p. 050 338 2463

Teemu Lehtinen, digipäällikkö, KIRA-digi -hanke, teemu.lehtinen@kiradigi.fi, p. 040 456 6108

Faktaa

  • Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen jätevedet menevät joko sako- tai umpikaivoon haja-asutusalueilla.
  • Jätevettä eli lietettä syntyy wc-käynneistä ja pesuvesistä.
  • Umpikaivossa jätevedet johdetaan viemäriä pitkin umpinaiseen säiliöön, josta ne tyhjennetään ja kuljetetaan käsittelyyn. Esimerkiksi neljän hengen omakotitalossa kymmenen kuutiometrin säiliö pelkille wc-vesille tyhjennetään noin reilun kahden kuukauden välein. Nykyaikaisia vähävetisiä wc-laitteita käyttämällä tyhjennysväli on yleensä pidempi.
  • Joissakin harvinaisissa tilanteissa, esimerkiksi pohjavesialueella, kiinteistön kaikki jätevedet pitää ohjata umpikaivoon. Tällaisessa tilanteessa tyhjennysväli on huomattavan lyhyt.
  • Sakokaivo on esikäsittelyjärjestelmä, joka erottelee jätevedestä kiintoaineen sekä rasvan, ja vesi ohjataan maahan imeytykseen tai maasuodatuksen jälkeen maastoon. Tällaista käsittelyä ei monissa kunnissa hyväksytä wc-vesille ranta- tai pohjavesialueilla. Mikäli sakokaivoon johdetaan wc-vesiä, on kaivo tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa.
Jaa tämä sivu Facebookissa 

Twiittaa

Lähetä linkki

English