Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Mouhijärvi ja Suodenniemi), Tampere, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi

Asiakaspalvelu (03) 240 5110, avoinna ma-pe 8.30-15.45

Vähemmän jätettä

Jätteen synnyn ehkäisy onkin jätehierarkian tavoitteissa ylimpänä.

Talouskasvu tarkoittaa vielä tänä päivänä pitkälti energian ja materiaalin kulutusta, joka muuttuu yhä kiihtyvällä kierrolla jätteeksi. Jätteiden määrä on Suomessa kasvanut 1990-luvun alkupuoleen verrattuna eniten teollisuudessa ja rakentamisessa. Vaikka jätteiden hyödyntäminen on lisääntynyt, on luonnonvarojen ja raaka-aineiden tehoton käyttö merkittävä ympäristöongelma.

Jätehuolto ei yksin pysty pienentämään jätemäärää

Jätehuollolle on asetettu suuret odotukset jätteiden määrän vähentämisessä. Yleisesti vastuu jätteen synnyn ehkäisystä on jätteen tuottajalla. Jätehuollon toimintamahdollisuudet ovat materiaalivirran loppupäässä, kun tavara on tulossa jätehuollon piiriin. Keinot jätteen vähentämiseksi ovat tässä kohdin rajalliset. Neuvonnalla on merkitystä mielipiteiden muokkaamisessa ja ajatusten herättäjänä.

Jätettä kauppakassissa

Alkutuotantoa lukuun ottamatta kaikki jäte on rahalla ostettua. Jäte ostetaan raaka-aineina, komponentteina, tuotteina, tuotteiden käyttöominaisuuksina tai pakkauksina, jotka jossain vaiheessa käyvät tarpeettomiksi. Jätteen synnyn vähentäminen parantaa tuotannon kannattavuutta. Kuluttajille rahallinen merkitys on suuri, sillä esimerkiksi päivittäistavarakaupasta vuosittain ostettujen jätteiden arvo on noin kaksi miljardia euroa eli 20 prosenttia myynnistä.

Jätevuoren huippu

Pirkanmaan Jätehuollon jätteenkäsittelykeskuksissa vastaanotettiin yhdyskuntajätettä reippaasti yli 300 kg/asukas vuonna 2009. Kotitalouksien ja yhdyskuntajätteen jätemäärät saattavat tuntua hurjilta, mutta ne ovat vain jätevuoren huippu. Arviolta vain kymmenen prosenttia tuotannossa käytetyistä luonnonvaroista päätyy lopputuotteeseen, jonka kuluttaja ostaa kaupasta. Näistä tuotteista kolmannes päätyy enemmin tai myöhemmin kiinteäksi jätteeksi.

Tavoitteena fiksu tuottaja ja fiksu kuluttaja

Tuotantoketjun jätevuoriin kuluttaja voi vaikuttaa välttämällä turhia hankintoja ja suuntaamalla kulutustaan palveluihin. Tavaroita ja vaatteita ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota kestävyyteen ja korjausmahdollisuuksiin. Merkittävimmät toimet jätteen synnyn ehkäisemiseksi voidaan kohdentaa materiaali- ja tuotantoketjun alkupäähän. Suurissa yrityksissä isot materiaalivirrat alkavat jo olla hallinnassa, suurin tehostamispotentiaali onkin pk-sektorilla. Tuotteiden ostajalla eli kuluttajalla on valtaa, ja kuluttajan pitäisi tuntea myös vastuuta. Kuluttajan olisi hyvä tarkastella tuotteen elinkaarta laajemmin, sillä tuote ja siitä syntyvä jäte on vain pieni näkyvä osa tuotteen valmistuksessa kulutettuihin luonnonvaroihin ja syntyneeseen jätteeseen verrattuna.

Jokainen voi vaikuttaa ja vähentämisellä on väliä!

Kysyttäessä ihmisiltä millä tavoin nämä ovat pyrkineet jätteen synnyn vähentämiseen omassa elämässään, on vastaus yleensä kierrätyksen ja lajittelun lisääminen. Kodeissa tapahtuva lajittelu on toimivan jätehuollon perusta ja vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Biojätteen ja ongelmajätteiden lajittelu on erityisen tärkeää. Kierrätys ei kuitenkaan ole jätteen määrän vähentämistä vaan jo syntyneen jätteen hyötykäyttöä. Kuluttajan kannalta jätteen vähentäminen tarkoittaa ostopäätösten suuntaamista eri tavoin sekä ylipäätään materiaalisen kulutuksen vähentämistä.

Jaa tämä sivu Facebookissa

Twiittaa

Lähetä linkki